Bio Levyt Konsertit Näyttämö Kuvat Kritiikit Uutiset Kontakti
Soolo Oliphant Muut Duo

 

Kunniallisuuden hyvyys


Amis, amis



Rakkaus ja Ilo


 

Keskiaikaista musiikkia uusin sovituksin

Uli Kontu-Korhonen
Severi Pyysalo

Musiikillinen matka keskiajan Eurooppaan

Uli Kontu-Korhonen
Eira Karlson

Englantilaista ja italialaista varhaisbarokkia

Uli Kontu-Korhonen
Eero Palviainen

 





Cantigas de Santa Maria 360

Cantigas de Santa Maria 160

Kunniallisuuden hyvyys

Keskiaikaista musiikkia uusin sovituksin


Uli Kontu-Korhonen – sopraano, sinfonia ja dulcimer
Severi Pyysalo – vibrafoni ja melodika



1.  Kansansävelmä 1800-luvun Ruotsista: Goddagen härinne
2.  Hildegard von Bingen (1098-1179):
     O viridissima Virga / Oi vihrein ja vehmain oksa
3.  Antonio Fernandez (kansantarina 1400-luvun Espanjasta):
     Tres Moricas m’enamoran / Rakasta kolmea maurilaista tyttöä
4.  Anon. 1200-luvun Irlannista:
     Angelus ad Virginem / Enkeli tuli Neitsyen luokse
5.  Jacques de Cambrai (1200-luvun Ranskasta):
     Retrouwange novelle / Ilosanoma Neitsyestä
6.  Severi Pyysalo, säv. 1997: Laudesi
     (perustuu 1200-luvun italialaiseen melodiaan)
7.  Suomalainen kantio: Jumalisten joucko
     (v. 1616 ensimmäisestä suomenkielisestä kantiokokoelmasta)
8.  Severi Pyysalo, säv. 1997: Dans la nuit des temps
     (perustuu ranskalaiseen keskiaikaiseen melodiaan)
9.  Cantigas de Martin Codex
     (1200-luvun espanjasta, runo galisialais-portugalilainen)
     Cantiga 1: Ondas do mar de Vigo / Vigon meren aallot
10.  Piae cantiones: Resonent in laudibus / Siion kaikukoon
11.  Walther von der Vogelweide (n.1170-n.1230):
       Unter den Linden / Nummella lehmuksen alla
12.  Suomalainen kantio (suomenkielisen v.1616 transkription mukaan):
       Kunniallisuuden hyvyys
13.  Anonymous Espanjasta 1200-luvulta (Cantigas 290 de Santa Maria):
       Maldito seja quen non loará.. / Kirottu olkoon mies, joka ei ylistä..



 

 

Kunniallisuuden hyvyys

Laulujen suomennokset

 


Kansansävelmä 1800-luvun Ruotsista: "Goddagen här inne"

Hyvää päivää taloon, kaikille
sekä nuorill’ että vanhoill’, jotka maata vaeltaa.
Toivotamme teill’ kaikill’ onnellista vuotta.
Että jokainen tyttö poikamiehen saa.
Voi katso, voi katso pakanakuningas,
kuinka hän Herodesta palvelkoon.
Tähtemme loistaa niin ystävällisenä ja lempeänä.
Se loistaen johtaa meidät Marian luo Betlehemiin.

 


Hildegard von Bingen (1098-1179):  O viridissima virga / Oi vihrein ja vehmain oksa

Ole tervehditty, oi vihrein ja vehmain oksa.
Sinä versoit tuulten keskellä etsien tietoa kaikesta, mikä oli pyhää.

Kun aika oli kypsä, oma oksasi kukki,
Ole tervehditty!
Sillä auringon kuumuus nousee sinusta kuin balsamin aromi.
Sinussa kukkii kaunis kukka,
Joka antaa tuoksun kaikille kuivahtaneille tuoksuille
Niin että ne uudistuvat ja raikastuvat.
Ja niin taivaat antavat kasteen ruoholle
Ja koko maa iloitsee, koska sen kohtu synnyttää
viljaa, ja taivaan linnut rakentavat sille pesänsä.
Siten kaikki saavat ravintonsa ja
kaikilla juhlivilla on suuri ilo.

Ja niin, oi lempeä neitsyt, mikään ilo ei ole vajaa.
Eeva hylkäsi kaiken tämän.
Ylistys Korkeimmalle!


Suom. Anna-Maija Raittila


 

Antonio Fernandez: ”Tres Moricas m’enmoran” / ”Rakastan kolmea nuorta maurityttöä”
(suosittu kansantarina 1400-luvun Espanjasta)

Rakastan kolmea nuorta
maurityttöä Jaenissa:
Axaa, Fatimaa ja Marienia.

Kolme nuorta maurityttöä
menivät poimimaan oliiveja,
ja huomasivat että ne oli jo poimittu.
Tytöt palasivat aivan heikkoina ja kalpeina
sillä he olivat menettäneet värinsä Jaenissa:
Axa, Fatima ja Marien.

Kolme niin eloisaa
nuorta maurityttöä,
kolme niin eloisaa
nuorta maurityttöä,
menivät poimimaan omenoita Jaenissa:
Axa, Fatima ja Marien.

 


Anon. 1300-luvun Irlanti: Angelus ad virginem / Enkeli tuli salassa Neitsyen luokse”

Enkeli tuli salassa Neitsyen luokse tyynnyttämään hänen pelkoaan, ja sanoi:
”Terve, terve Neitsyiden Kuningatar! Sinä tulet kantamaan ja synnyttämään taivaan ja maan kuninkaan, säilyen neitsyenä ihmiskunnan pelastukseksi: sinä olet Taivaan Portti ja synnin puhdistaja.”

”Kuinka voin hedelmöityä vaikka olen neitsyt? Kuinka voin rikkoa päättäväisesti tekemäni lupauksen?” ”Pyhän Hengen armo tulee tekemään kaiken tämän. Älä pelkää vaan iloitse varmana siitä, että siveytesi pysyy puhtaana Jumalan voimasta.”

Tähän jalo Neitsyt vastasi hänelle: ”Olen kaikkivaltiaan Jumalan nöyrä palvelija. Sinulle, taivaallinen sanansaattaja, joka tiedät niin suuren salaisuuden, annan myöntymykseni; ja tahdon nähdä kuulemani käyvän toteen, ja olen valmis toteuttamaan Jumalan tahdon.”

Enkeli katosi ja heti tytön kohtu kohosi Pelastajan syntymän voimasta. Hän, oltuaan kohdussa yhdeksän kuukautta, tuli ja koki ristin kärsimyksen, millä hän voitti verivihollisemme.

Oi Jumalan äiti joka palautit rauhan enkeleille ja ihmisille synnyttäessäsi Kristuksen: rukoile poikaasi, että hän pyyhkisi pois syntimme, auta meitä jotta tämän elämän jälkeen voisimme nauttia taivaan iloista.

 


Jacques de Cambrai: Retrouwange novelle / Ilosanoma Neitsyestä

Uuden laulun laadin
lempeästä ja kauniista
neitsyestä nuoresta,
joka on äiti ja palvelija
sen, joka kalliilla lihallaan
on meidät omakseen ostanut
ja joka meidät kaikki kutsuu
suureen valkeuteensa.

Näin sanoi meille Jesaja
eräässä profetiassaan:
Hentoisesta vesasta,
Iisaista puhjenneesta,
syntyy kukka herruuden
suuressa kauneudessa.
Nyt on tuo profetia
toteutunut tosiaan.

Tämä hento vesa on
nuori Neitsyt-Maria;
Kukka meille merkitsee
- ei siitä epäilystä -
Herraa Jeesus Kristusta,
joka kärsi ristillä.
Näin saivat uuden elämän
ne, jotka olivat tuomitut.

 


Cantigas de Martin Codex  (1200-luvun espanjasta, runo galisialais-portugalilainen)
Cantiga 1:  Ondas do mar de Vigo/ Vigon meren aallot

Vigon meren aallot,
oletteko nähneet ystävääni?
Ja – oi Jumalani – mahtaako hän pian tulla?

Myrskyävän meren aallot,
oletteko nähneet rakastani?
Ja- oi Jumalani – mahtaako hän pian tulla?

Oletteko nähneet ystävääni,
jonka vuoksi huokailen?
Ja – oi…

Oletteko nähneet rakastani,
joka saa minut niin levottomaksi?
Ja –oi…

 


Piae cantiones:  Resonent in laudibus / Siion kaikukoon

Siion kaikukoon
Uskovasten kiitoksista ja ylistyksistä.
Marian poika on ilmestynyt.
Gabrielin ilmoitus on käynyt toteen.
Jumalan tahdosta neitsyt on synnyttänyt Jumalan.
Hän on tänään ilmestynyt Israelissa.

Neitsyt Mariasta on syntynyt kuningas.
Suuri on Herra Immanuelin nimi,
Jonka Gabriel ilmoitti.
Tänään hän on syntynyt Israelissa.
Neitsyt Mariasta on syntynyt kuningas.

Siion kaikukoon
Uskovasten kiitoksista ja ylistyksistä.
Marian poika on ilmestynyt.
Gabrielin ilmoitus on käynyt toteen….

 


Walther von der Vogelweide (n.1170-n.1230): Unter den Linden / Nummella lehmuksen alla

Nummella lehmuspuun alla
missä oli yhteinen vuoteemme,
siellä oli juuri poimittuja
kukkia ja ruohoa.
Metsän edessä laaksossa,
tandaradei,
suloisesti lauloi satakieli.

Tulin niitylle
jolle rakkaani oli jo saapunut.
Minua tervehdittiin ylhäisenä naisena,
mistä iloitsin ikuisesti.
Suuteliko hän minua? Kyllä, tuhannesti,
tandaradei,
katso, kuinka punainen on suuni.

Siellä hän teki meille
kukista rehevän vuoteen.
Ja kaikki jotka kävivät ohitse
hymyilivät huvittuneina.
Ruusujen luona hän näkee,
tandaradei,
kohdan jossa pääni lepäsi.

Jos kukaan tietäisi että hän lepäsi vierelläni,
Luojani, olisin häpeissäni.
Mitä hän teki kanssani
älköön kukaan koskaan tietäkö,
vain hän ja minä.
Ja pieni lintunen,
tandaradei,
joka varmasti on uskollinen.

 


Anonymous Espanjasta 1200-luvulta (Cantigas 290 de Santa Maria):
Maldito seja quen non loará.. / Kirottu olkoon mies, joka ei ylistä..

Tämä laulu ylistää Neitsyt Mariaa.
Kirottu olkoon mies, joka ei ylistä häntä jossa ruumiillistuvat kaikki hyveet.

Kirottu olkoon hän, joka ei ylistä häntä jolla ei ole vertaista hyveessä,
eikä tule olemaan niin kauan kuin maailma on;
sillä Jumala ei ole tehnyt, eikä ole tekevä toista hänen kaltaistaan.
Kirottu olkoon…

Siunattu olkoon ikuisesti mies joka ylistää jaloa ja kunnioitettua naista jolle syntyi Jumala,
ihminen ja Pelastaja; hänet tullaan palkitsemaan siitä.
Siunattu olkoon mies, joka ylistää häntä jossa ruumiillistuvat kaikki hyveet.

Kirottu olkoon hän, joka ei puhu kauniisti hyvien naisten parhaimmasta
ja kieltäytyy ottamasta vastaan hänen rakkauttaan,
sillä sen kautta hän voittaa Jumalan rakkauden.
Kirottu olkoon…

Siunattu olkoon hän, joka iloitsee ylistäessään naista
joka toi meille Jumalan rakkauden ja tunnustaessaan hänet, joka puhuu meidän puolestamme.
Siunattu olkoon…


 

 

 


ALKUUN   (Duo-ohjelmat)

 





Uli ja Eira konsertoimassa keskiaikaisen sikalan katolla Aboa Vetus -museossa Turun musiikkijuhlilla 2006. Kuva Seilo Ristimäki.


Rakkaus enkeliin on tehnyt minusta palvelijan,
enkeliin, joka on nainen,
Ystävällinen, viehkeä ja kaunis -
naisellisuuden perikuva

Francesco Landini

Amis, amis – rakkaani

Musiikillinen matka keskiajan Eurooppaan

Uli Kontu-Korhonen – laulu, dulcimer, sinfonia
Eira Karlson – fiideli, vetotrumpetti, laulu



1.  Anon. chanson pieuses, chanson femme, 1200-l. Ranska:
     Amis, amis, trop me laissiez en estrange païs /   näyte
     Rakkaani, rakkaani, liian pitkäksi aikaa jätätte minut vieraaseen maahan
2.  Gontier de Soignies (11??-n.1220), retrouenge:
     Li tans nouveaus et la douçors / Uusi aika ja ihanuus
3.  Gace Brulé (n.1160-jälkeen 1213):
     Pensis d’Amours vueill retraire / Rakkaudentuskassani haluan kertoa  &
     Pour verdure ne pour pree / Ei kedoille, ei niityille


4.  Piae cantiones: Verbum caro factum est de Virgine / Sana tuli lihaksi Neitsyestä
5.  Piae cantiones: Angelus emittitur / Enkeli nyt taivaastaan
6.  Francesco Landini (n. 1325-n.1397):
     L’aspecto é qui et lo spirito, no / Ruumiini on läsnä, mutta sieluni ei


7.  Laudario di Cortona / Garzio 1300-luku:
     Spirito sancto gloriosa / Taivaallinen pyhä henki
8.  Piae cantiones: Salve, flos et decor Ecclesiae / Tervehdys ollos, armoitettu
9.  Gace Brulé : A la doucor de la bele seson / Lempeän kevään tullen
10. Piae cantiones: Salve, flos et decor Ecclesiae


11. Gace Brulé : Ne puis fallir a bone chançon faire / Minun on tehtävä kaunis laulu
12. Anon. englantilainen 1200-luku:
      Edi beo thu, hevene queene / Ole siunattu, Taivaan Kuningatar
13. Anon. akvitanialainen 1300-luku: Gregor pastor Tityrus / Paimen Tityrus




 



Taustaa ohjelmalle
Amis, amis – rakkaani



Eurooppalaiselle keskiajalle oli ominaista ihmisten liikkuvaisuus. Kiertävät trubaduurit ja näyttelijät otettiinkin linnoissa ilahtuneena vastaan. Kirkko ja luostarit pyhiinvaeltajineen lisäsivät osaltaan ihmisten liikkumista. Paremmat kulkuyhteydet houkuttelivat kauppiaita ja käsityöläisiä kiertelyyn. Vilkkaat kauppa- ja kulttuuriyhteydet olivat tehneet kansainvälisen kanssakäymisen luontevaksi.
Suhtautuminen muukalaisiin ja vieraisiin kulttuureihin oli yleensä keskiajalla ongelmatonta eikä kielieroja koettu häiritseviksi. Omalla tavallaan trubaduurien liikkuvuus lisäsi suvaitsevaisuutta eri kulttuurien kesken. Vaeltavan ritarin arkkityyppi oli yksi osoitus tiukasta paikallisyhteisöönsä sidotun keskiaikaisen ihmisen kaipuusta ”muualle”. Nekin, jotka eivät matkoille päässeet, saattoivat halutessaan vaeltaa tarinoiden ritareiden tai laulujen trubaduurien matkassa.” (tämä kappale: ote Susanna Niirasen artikkelista kirjasta ”Keskiajan rajoilla”, Atena kustannus Oy 2002)

Truveerit, pohjoisranskalaiset lauluntekijät – erotuksena eteläranskalaisista trubaduureista – omistivat lauluja paitsi maallisille merkkihenkilöille, myös hengellisille valtiaille ja valtiattarille. Chanson pieuses eli hurskaat laulut (Amis, amis..) muodostivat osan truveerien ohjelmistosta, johon kuului niin rakkauslauluja, ristiretkilauluja, motetteja, tanssilauluja kuin parodioitakin. Hengellisen rakkauden (esim. Marian palvonnan) kuvaamisessa voi nähdä yhtäläisyyksiä maallisiin rakkauslauluihin. Maria on paitsi Pyhä Neitsyt, myös Rouva (Dame), jonka luonteenpiirteitä ylistetään samaan tapaan kuin aatelisrouvienkin. Laulujen yhteydestä eri lajityyppeihin kertoo myös laulujen rakenne, joka näkyy joidenkin laulujen nimissä (kuten retrouenge, Li tans nouveaus et la douçors). Retrouenge on kertosäkeellinen kansanomainen lajityyppi. Teemana erityyppisiä lauluja yhdistää usein rakkaus; minä-muodossa kerrottu tunnustus, joka hurskaissa lauluissa on vertauskuvin muunnettu hengelliseksi. (tämä kappale: ote Susanna Niirasen kirjoituksesta Oliphant-yhtyeen Chanson pieuses, Joie fine -levyyn)

Gace Brulé (1180-1213) on ranskalaisista truveerirunoilijoista kuuluisin. Gacen musiikki on muihin aikalaisiin verrattuna musiikillisesti rönsyilevää. Moniin lauluihin on olemassa useita sävel- ja runomuunnelmia (Ne puis faillir). Tarkoin merkittyä rytmiä ei lauluissa esiinny. Bruléltä ei tunneta soitinsävellyksiä, mutta vanhan perinteen mukaan lauluja voi esittää yhtä hyvin soittimilla (A la doucor de la bele seson).

Kantiot ovat yleensä keskiaikaperäisin latinankielisiä teinilauluja. Liturgisen aineiston ulkopuolelta ei Pohjoismaissa keskiajalta ole juuri muuta musiikkia säilynytkään. Ensimmäisen julkaisun (v.1582) mukaan niistä käytetään nimitystä Piae cantiones, Hurskaat kantiot. Kantiot määriteltiin hurskaiksi siksi, koska niiden runojen maailmankuva on usein kristillinen.

Suomalaisen muusikon näkökulmasta huikean hienon Piae cantiones -kokoelman laulujen esittämiseen liittyy myös hienoista ”historian taakkaa” mm. monien paljon laulettujen sovitusten takia. Tähän konserttiin olemme valinneet kolme kantiota; Angelus emittitur, Verbum caro factum est de virgine ja Salve, flos et decor Ecclesiae. Tulkinnoissamme voi kuulla eurooppalaisuuden ja suomalaisuuden lisäksi arabialaisvaikutteita kuten improvisoitua koristeluakin.








Italiassa hurskaat maallikot muodostivat yhteisöjä, joita kutsuttiin nimellä Laudesi. Niihin kokoonnuttiin laulamaan laudoja - säkeistömuotoisia, usein varsin kansantajuisilla hengellisiä lauluja. Tässä konsertissa kuultava Spirito sancto gloriosa on peräisin Cortonan laudarioiden käsikirjoituksesta.

Philippe de Vitry (1291–1361) käytti otsikkoa "Ars nova" tutkielmassaan, jossa asetettiin vastakkain vanha taide, Notre Damen koulu, ja uudempi tyyli. 1300-luvun ranskalaisen musiikin vakiintuneen yleisnimikkeen Ars nova:n italialainen vastine on Trecento. Ars novan kuten Trecentonkin myötä alettiin hyväksyä sävelten liikkuvuus, lyhyemmät nuottiarvot ja tasajakoisuus kolmijakoisuuden rinnalla sekä irtauduttiin sidonnaisuudesta kirkkomusiikkiin. Trecento merkitsi uuden nuottikirjoitusmenetelmän myötä säveltäjille uutta vapautta kirjoittaa entistä hienompia, pitempiä ja mutkikkaampia teoksia, kun heitä ei enää rajoittanut ars antiquan laulajien ulkoa oppimisen vaatimus tai nuottien tulkinnan eroavaisuudet. Trecenton tyylisuunnan edustajista tunnetuin lienee sokea urkuri Francesco Landini (1325-1397), jonka musiikissa on selvästi nähtävissä ranskalaisen tyylin kasvava vaikutus. Landini oli säveltäjä ja runoilija, joka palkittiin Venetsiassa v.1364 laakeriseppeleellä kunnianosoituksena mestarillisesta sävellystyöstään. Elämänsä aikana hän loi suuren määrän virtuoottista laulu- ja soitinmusiikkia ja osasi soittaa myös useita soittimia. Landinin nimi liitetään hänelle luonteenomaiseen lopukkeeseen, nk. Landinin kadenssin, jossa päätössäveleen tullaan alaterssin kautta.

Kuulemme länsimaisen kulttuurin varhaista moniäänisyyttä; Landinin dueton L’aspecto é qui et lo spiriti, no. Englannissa polyfoninen laulu kehittyi Ranskaa ja Italiaa hitaammin. Konsertissa esittämämme duetto Edi beo thu, hevene queene 1200-luvun lopulta on sikäli harvinaisuus, että suurin osa säilyneistä varhaisista englantilaisista moniäänisistä lauluista on vasta 1400-luvun puolivälistä. On kiintoisaa huimata terssi-intervallin merkittävä käyttö tässä kaksiäänisessä teoksessa.

Konsertin viimeinen laulu vie takaisin ranskalaisiin maisemiin, Akvitaniaan jolla tarkoitetaan erikokoisia alueita Pyreneiden ja Loiren välissä. Rooman vallan aikana Akvitania oli Rooman provinssi, Gallia Aquitania, joka ulottui Pyreneiltä Loirelle ja sen pääkaupunki oli aluksi Saintes, sittemmin Poitiers ja Bordeaux. Satavuotisessa sodassa Englanti sai Akvitanian haltuunsa vuonna 1356. Ranska valtasi alueen itselleen lopullisesti Castillonin taistelussa 1453. Laulu Gregor pastor Tityrus tuo mieleemme kalevalaisen lauluperinteen runon polveillessa eteenpäin kävelyn tahdissa. Laulussa hoputetaan aasia ja kiitetään paimen Tityrusta Jumalan nimeen.


Uli Kontu-Korhonen



 

 


ALKUUN   (Duo-ohjelmat)

 






Cantigas de Santa Maria 170.

 

Codex Manasse 146 / Meister der Manessischen Liederhandschrift

Rakkaus ja Ilo

Musiikkia keskiajasta barokkiin

Uli Kontu-Korhonen – laulu, sinfonia ja dulcimer
Eero Palviainen – renessanssiluuttu ja teorbi

avustaa Kaveri-kvintetti:
Anu Jaantila, Maija Lappalainen, Minna Vihko, Juha Lappalainen ja Mauri Vihko

1.  Hildegard von Bingen (1098—1179):
     O clarissima Mater / Oi sinä äideistä valoisin
2.  Johann Hieronymos Kapsberger (n.1575-n.1650) : Passacaglia
3.  Claudio Monteverdi (1567- 1643): Jubilet / Iloitkaa
     (Cantata per voce sola in Dialogo)

4.  Robert Johnson (n.1583-1633): Have you seen but a white lily grow? /
     Oletko nähnyt valkoisen liljan kasvavan?
5.  Anonymous (William Shakespeare, Otellosta): The Willow Song / Pajulaulu
     (kertosäkeen ensemble-sovitus Jani Sivén)

6.  Gace Brulé (1180-1213) : A la doucor de la bele seson /
     Lempeän kevään tullen (sinfonia-soolo)

7.  Francis Cutting (elossa v,1596): Galliard
8.  John Dowland (1563-1626): Come away, come sweet love
9.  John Dowland: I saw my Lady weep / Näin neitoni itkevän

10.  John Dowland : Pavan Monika
11.  Anon. 1200– l.irlantil:
       Angelus ad Virginem / Enkeli tuli salaa Neitsyen luokse
12.  trad. eestiläinen: Nuta inimene / Itke ihminen
13.  Guillaume Machaut (n.1300-1377):
       Douce Dame / Suloinen Rouva (dulcimer-soolo)

14.  Henry Purcell (1659-1695): If Music be the Food of Love /
       Jos musiikki on rakkauden ruokaa (First setting)
15.  Johann Hieronymos Kapsberger: Arpeggiata
16.  Thomas Campion (1567-1620): Author of light / Valon Luoja
17.  Thomas Campion: Never weather-beaten sail /
       Eivät koskaan ole säänpieksemät purjeet...



 



Taustaa ohjelmalle
Rakkaus ja Ilo



Saksalainen abbedissa Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli aikansa arvostetuimpia naisia, tiedenainen ja mystikko. Hänen monipuolinen toimintansa suuntautui uskonnon, kirjallisuuden, musiikin ja luonnontieteiden alalle. Häntä on pidetty myös ensimmäisenä saksalaisena naislääkärinä. Hildegard toimi niin keisarien kuin paavienkin neuvonantajana, ja sai hämmästyttävät sävellyksensä valvenäkyinä. Laulut eroavat gregoriaanisesta musiikista poikkeuksellisen laajalla äänialallaan. Hildegard kuvasi itse sävellyksiään nimellä ”Symphonia harmoniae caelestium revelationum” (Taivaallisten ilmestysten sointuva yhteissoitto). Hildegard ei pitänyt sävellyksiä omina saavutuksinaan. Hän tunsi itsensä joka suhteessa valoksi ja soinnuksi, Jumalan instrumentiksi. Hän piti itseään ”pasuunana, joka tosin tekee äänen kuultavaksi, mutta ei sitä itse aiheuta. Toinen puhaltaa siihen, jotta se antaisi äänen.”

Saksalainen luutisti , säveltäjä ja virtuoosinen esiintyjä Johann Hieronymos Kapsberger (n.1575-n.1650) työskenteli Venetsiassa v. 1604 asti sekä v. 1610 lähtien Roomassa Paavin hovissa. Hän julkaisi musiikkia luutulle ja kitarronelle, sävelsi motetteja ja kirkkomusiikkia mm.kaksoiskuorolle, tansseja ja draamallista musiikkia sekä yhden oratorion.

Claudio Monteverdi (1567- 1643) on musiikinhistorian suuri persoonallisuus, säveltäjä, laulaja, viulisti ja Venetsian Markuksenkirkon kapellimestari. Monteverdi sävelsi pääasiassa vokaalimusiikkia.. Hän kehitti omia musiikkidramatiikan ilmaisukeinoja edeten tuotannossaan kohti suuria oopperoita. Monteverdi oli oopperan luoja, mutta myös madrigaalin suuri mestari.

Englantilainen säveltäjä ja luutisti Robert Johnson (n.1583-1633) toimi kuninkaan hovissa luutistina 1604 lähtien ja sävelsi instrumentaalimusiikkia ja lauluja kuninkaan tilauksesta mm. Shakespearin näytelmiin.

Gace Brulé (1180-1213) on ranskalaisista truveerirunoilijoista kuuluisin. Gacen musiikki on muihin aikalaisiin verrattuna rönsyilevää ja rakenteeltaan vähemmän ankaraa. Yleensä jokaiseen lauluun on olemassa kahdesta neljään sävelmuunnelmaa sekä runomuunnelmia. Tarkoin merkittyä rytmiä ei esiinny. Brulélta ei tunneta soitinsävellyksiä, mutta vanhan perinteen mukaan lauluja on mahdollista esittää yhtä hyvin soittimilla. Gace Brulé on säveltänyt n. 90 laulua, joista 69 tiedetään varmasti hänen säveltämikseen.

Francis Cutting (elossa v,1596) on englantilainen säveltäjä ja luutisti ja on tunnettu erityisen koristelevasta sävellys-tyylistään.








John Dowland (1563-1626) oli varhaisbarokin aikana Euroopan keskeisiä luutisteja ja säveltäjiä, jonka tuotantoa esitettiin Italiaa, Liettuaa ja Ukrainaa myöten. Hän ei säveltänyt aikalaisten tapaan madrigaaleja eikä juuri lainkaan kirkkomusiikkia, vaan kirjoitti merkittävien laulujensa lisäksi luutulle ja kamarimusiikkiyhtyeelle, consort’lle. Dowland sävelsi 88 luuttulaulua, joista 65 on säilynyt myös 4-äänisessä muodossa. Dowland kirjoittaa Lachrimæ -kokoelmansa esipuheessa: "kyyneleet jotka musiikki saa virtaamaan, ovat epäilyksettä miellyttäviä, eivätkä kyyneleet aina virtaa surun vaan joskus myös ilon ja riemun vuoksi". Sanat sopivat hyvin Dowlandin musiikkiin kuten myös tämän illan konserttiohjelmaan.

Guillaume Machaut (n. 1300-1377) oli jo elinaikanaan arvostettu runoilija ja säveltäjä. Hänen sävellystuotannossaan keskeisiä ovat motetit, lyyriset kertosäkeelliset balladit sekä moniääniset rondeau’t. Machauta pidetään ”viimeisenä trubaduurina” ja ranskalaisen ars novan etevimpänä edustajana. Hänen sävellyksissään voi jo huomioida tekstintulkinnassa myöhemmin yleistyneitä musiikillisen retoriikan piirteitä.

Henry Purcell (1659-1695) oli yksi barokkiajan suurimmista säveltäjistä. Hänen muusikon ura alkoi kuoropoikana hovikapellissa Chapel Royal’ssa, jossa hän myöhemmin toimi myös urkurina ja laulajana. Vuonna 1677 Purcell sai kuninkaalisen viran ”Composer in Ordinary for the Violins” ja sävelsi musiikkia Versaillesin innoittamalle jousiyhtyeelle.
Hänellä oli samanaikaisesti virkoja kirkossa ja hovissa ja tehtäviin kuului mm. säveltää kantaatteja (anthem) jumalanpalveluksiin ja oodeja kuninkaalisille. Lisäksi Purcell sävelsi runsaasti kamarimusiikkia ja näyttämömusiikkia teattereiden tilaamina. Hänen ainoa oopperansa, Dido ja Aeneas, on aikamme esitetyin barokkiooppera. Purcellin soitinalkusoitot ovat tavallisesti ranskalaisen esikuvan mukaisia, mutta viimeisinä vuosinaan Purcell alkoi siirtyä italialaistyylisiin muotoihin.

Thomas Campion (1567-1620), englantilainen säveltäjä, runoilija, fyysikko ja lääkäri. Hän julkaisi runsaasti viehättävän lyyrisiä lauluja enimmäkseen omiin runoihinsa, mm. kokoelmat A Book of Ayres (1601) ja Two Books of Ayres (1613) sekä sävelsi näyttämömusiikkia. Campion kirjoitti oppikirjan A New Way of Making Foure Parts in Counter-Point (1613).



 

 

 

Rakkaus ja Ilo

Käännökset lauluista

 


Hildegard von Bingen: O clarissima Mater

Oi sinä äideistä valoisin,
pyhän parantamistaidon äiti,
pyhän Poikasi hyvyydestä
olet vuodattanut öljyä
kuoleman haavoihin,
joista sielut ovat kärsineet
Eevan tähden.
Tuhosit kuoleman
ja rakensit uuden elämän.

Rukoile Poikaasi puolestamme,
sinä Meren tähti, Maria!

Oi elämän instrumentti,
sinä säihkyvä riemu
ja kaiken ihanuuden avara syli,
jonka täyteys ei vähene milloinkaan:

Rukoile Poikaasi puolestamme,
sinä Meren tähti, Maria!

Kunnia Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle!

Rukoile Poikaasi puolestamme,
sinä Meren tähti, Maria!

(käännös Anna-Maija Raittila)

 


Claudio Monteverdi: Jubilet

Iloitkaa kaikki kansat !
Soikoon instrumentit äitikirkkomme ikuiselle Jumalalle!
Pelastajamme kunniaksi laulan iloisen laulun.

Toisinaan sydämesi, rakastetuin Neitsyt, on täynnä suurta iloa,
julistaen minunkin riemua ja iloa.

Tänään on kunnioitetun Pyhän juhlapäivä,
sen joka ennen Jumalaa ja ihmistä työskenteli.

Kuka on tämä Pyhimys, joka Jumalan tahdosta
johti elämää niin mahtavilla teoillaan
ja aina kuolemaansa asti uurasti?

Hän on Pyhä.

Oi siunattu Pyhä.

On todellakin sopivaa, että hänelle lauletaan aina totuuden kielellä.
Iloitkaamme kaikki kansat!
Soikoon instrumentit äitikirkkomme ikuisen Jumalalle!
Pelastajamme kunniaksi laulan iloisen laulun.

Halleluja!

(käännös Uli K)

 


Robert Johnson (1583-1633): Have you seen but a white lily grow

Oletko nähnyt valkoisen liljan kasvavan
ennenkuin julmat kädet ovat koskettaneet sitä?

Oletko ihaillut lumihiutaleen leijailua
ennenkuin maa on liannut sen?

Oletko koskaan tunnustellut majavan tai joutsenen villaa,
tai haistanut kellokanervan nuppuja tai palavaa nardusta?
Tai oletko maistanut mehiläisen karvapeitettä?

Oi , niin valkoinen,
oi, niin pehmeä,
oi, niin suloinen on Hän!

(käännös Uli K)

 


Anonymous (William Shakespeare, Otellosta): The Willow Song

Luona plataanipuun istui parka huokaillen.
Soi, paju, vihreä paju!
Kätensä povellaan ja polvella pää.
Oi paju, paju olkoon seppeleeni.

Hän huokaillen lauloi ja valitti.
Soi, paju, vihreä paju!
On kaikki ilo kuollutta, rakkaani poissa!
Oi paju, paju olkoon seppeleeni.

Istui vierelleen mykkä lintu, valituksestaan kesyyntyy.
Soi, paju, vihreä paju!
Hänen kyynelistään olisivat kivetkin pehmenneet.
Oi paju, paju olkoon seppeleeni.

Tulkaa kaikki te hyljätyt ja surkaa kanssani.
Soi, paju, vihreä paju!
Jos hänen rakkautensa oli valhetta, olin minä valheellisempi.
Oi paju, paju olkoon seppeleeni.

(käännös Taru Suova)

 


John Dowland (1563-1626): Come away, come sweet love

Tule, tule ihana rakkaani, kultainen aamu koittaa!
Koko maailma puhuu ilosta ja rakkaudesta.
Opeta siis käsivartesi syleilemään,
ruusuiset huulesi suutelemaan
ja yhdistä sielumme yhteiseen autuuteen.
Silmät luotiin Kauneuden suloa varten,
katsellen, katuen rakkauden tuskia
jotka Kauneuden julma ylenkatse on tuonut.

Tule, tule ihana rakkaani, kultainen aamu kuluu
kun aurinko kaareltaan heittää tulisia nuoliaan,
karkottaen kaikki varjot,
leikkien, viipyen lehdossa
säilyttäen rakkauden salaisuudet.
Sinne, rakkaani, piiloutukaamme
lentäen ja kuollen intohimosta
siipinämme suloiset toiveet ja taivaallinen tuli.

Tule, tule ihana rakkaani, älä turhaan korista
kauneuden suloa, jonka tulisi nousta paljaana aamuun.
Liljat joen varrella,
ja kauniit juuri puhjenneet Kyproksen kukat
eivät kaipaa muuta kauneutta kuin omansa.
Koristus vaalii ylpeyttä,
nautinto on Rakkauden ilo;
Kiirehdi siis, suloinen rakkaani,
ihanaa pakoamme!

(käännös Taru Suova)

 


John Dowland: I saw my Lady weep

Näin neitoni itkevän, ja surun joka ylpeänä kasvoi
noissa kauniissa silmissä joissa kaikki täydellisyys asuu.
Hänen kasvonsa olivat täynnä surua
Mutta sellainen suru, sen vannon,
hurmaa enemmän sydämiä
kuin ilo hänen sulojaan pukee.

Surusta tuli kauneutta, kyyneleistä ilahduttavia,
hiljaisuudesta kaikkea puhetta viisaampaa;
Hän sai huokauksensa laulamaan,
ja kaikkea liikutti niin suloisella surulla
että sydämeni heti sekä itki että rakasti.

Oi, kauniimpana maailmassa kuin mikään muu
Saat aikanaan surra,
Riittää, riittää jo, kaiken voittavat iloiset kasvosi;
kyyneleet surmaavat sydämen.
Oi, älä tavoittele täydellisyyttä surussa
joka saa vain kauneutesi järkkymään.

(käännös Taru Suova)

 


Anon. 1200- l.irlantil. Angelus ad Virginem

Enkeli tuli salassa Neitsyen luokse tyynnyttämään hänen pelkoaan, ja sanoi: ”Terve, terve Neitsyiden Kuningatar! Sinä tulet kantamaan ja synnyttämään taivaan ja maan kuninkaan, säilyen neitsyenä ihmiskunnan pelastukseksi: sinä olet Taivaan Portti ja synnin puhdistaja.”

”Kuinka voin hedelmöityä vaikka olen neitsyt? Kuinka voin rikkoa päättäväisesti tekemäni lupauksen?” ”Pyhän Hengen armo tulee tekemään kaiken tämän. Älä pelkää vaan iloitse varmana siitä, että siveytesi pysyy puhtaana Jumalan voimasta.”

Tähän jalo Neitsyt vastasi hänelle: ”Olen kaikkivaltiaan Jumalan nöyrä palvelija. Sinulle, taivaallinen sanansaattaja, joka tiedät niin suuren salaisuuden, annan myöntymykseni; ja tahdon nähdä kuulemani käyvän toteen, ja olen valmis toteuttamaan Jumalan tahdon.”

Enkeli katosi ja heti tytön kohtu kohosi Pelastajan syntymän voimasta. Hän, oltuaan kohdussa yhdeksän kuukautta, tuli ja koki ristin kärsimyksen, millä hän voitti verivihollisemme.

Oi Jumalan äiti joka palautit rauhan enkeleille ja ihmisille synnyttäessäsi Kristuksen: rukoile poikaasi, että hän pyyhkisi pois syntimme, auta meitä jotta tämän elämän jälkeen voisimme nauttia taivaan iloista.

(käännös Uli K)

 


Trad. eestiläinen: Nuta inimene

Itke ihminen raskaita syntejäsi.
Katso kuinka surkea olet nyt:
syntynyt synnistä,
Kihlattu kuolemalle, josta et koskaan vapaudu.

Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison

Emme voi auttaa itseämme kuolemalta.
Mutta Jeesus tuli luoksemme pelastaakseen meidät:
hän kärsi ristillä,
päästi meidät taivaaseen ja vapautti helvetin tuskista.

Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison

Olkaamme iloisia ja syntejä vastaan.
Vaikka paholainen kutsuisi mukaansa,
Jeesus on meidät pelastanut omalla verellään,
nostanut meille taivaaseen isänmaan.

Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison

Kiittäkäämme siitä taivaan Isää,
Joka auttoi meitä suuressa hädässämme
Ikuinen kiitos Jeesukselle
Ja Pyhälle Hengelle.

Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison

(käännös Uli K)

 


Henry Purcell: If Music be the Food of Love

Jos musiikki on rakkauden ruokaa, niin laula - laula kunnes täytyn ilosta.
Sillä silloin sieluni liikuttuu nautinnoista,
joihin en koskaan kyllästy.
Silmäsi, ilmeesi ja kielesi kertovat, että olet musiikkia kaikkialta!

Nautinnot täyttävät niin silmät kuin korvatkin.
Niin rajuja puuskat ovat, että ne haavoittavat ja kaikki aistini ruokkivat.

Nyt ilonani on vain ääni, ja minun on riuduttava sulojesi takia,
ellet sitten pelasta minua syliisi.

(käännös Uli K)

 


Thomas Campion: Author of light

Valon luoja, uudista kuoleva sieluni;
vapauta se kirotun yön pauloista.
Herra, valaise minut siunatulle tiellesi, sillä sokeana ja maallisten turhien himojen vallassa vaellan kuin eksyksissä.
Näen auringon ja kuun, tähdet ja maan valot,
mutta kaikki niiden loistavat säteet
ovat kuin sumua ja pimeyttä verratuna Sinuun.

Terveyden lähde, paranna sieluni syvät haavat,
anna suloisen säälin sateen pestä epäpuhtauteni pois.
Yksi pisara Sinun kaivattua armoasi voi nostaa
väsyneen ja hiipuvan sydämen ja laskea sen ilon syliin.
Synti ja kuolema, helvetti ja houkuttelevat pahat henget saavat raivota,
mutta Jumala pitää huolen omistaan
ja lientää heidän viiltävän tuskansa ja murheensa,
kun sen aika on.

(käännös Anneliina Koskinen)

 


Thomas Campion: Never weather-beaten sail

Eivät koskaan ole säänpieksämät purjeet niin mieluisasti kääntyneet rantaa kohti,
eivät pyhiinvaeltajien raukeat jalat ole koskaan niin kaivanneet;
kuin minun väsynyt sieluni nyt halajaa lentää ulos vaivatusta rinnastani.
Oi, tule pian, suloisin Herra, ja vie sieluni lepoon.

Ikuisesti kukoistavat ovat taivaan korkean paratiisin riemut.
Siellä vanhuus ei kuurouta korviamme, eikä sameus himmennä silmiämme.
Siellä auringon valon voittaa autuas loisto, jonka säteet vain siunatut saavat nähdä!
Oi, tule pian, ihanin Herra, ja nosta sieluni Sinun tykösi.

(käännös Anneliina Koskinen)

 


 

 

ALKUUN   (Duo-ohjelmat)

 

www.ulikontukorhonen.com      |      uli () ulikontukorhonen.com     |      tel. +358 (0)44 90 646 92